Siirry sisältöön
lexiwi

Suomen sanapaino

Suomen erikseen lausutun sanan pääpaino on tavallisesti ensimmäisellä tavulla.

  • 2 tavua
  • pääpainollinen tavu ka
  • 4 kirjainta
Pääpainollinen tavu
Erikseen lausutun sanan pääpainollinen tavu on ka.
Tavutus
Tavutus: ka-la. Tavuja on 2.
Rivinjako
Rivin lopussa sanan voi jakaa esimerkiksi näin: ka- / la.

Pääpaino on sanan alussa

Suomen sanan pääpaino on tavallisesti ensimmäisellä tavulla: KA-la, KOU-lu, AU-rin-ko. Myös yhdyssanan pääpaino on kokonaisuuden ensimmäisellä tavulla. Pitkässä sanassa voi olla lisäksi sivupainoja.

Tässä työkalussa tarkastellaan erillistä sanaa. Lauseessa pikkusanat voivat jäädä painottomiksi, ja puhuja voi korostaa eri asioita. Siksi sanapainon merkintä ei ole ohje painottaa jokaista tekstin sanaa yhtä voimakkaasti. Katso myös Kielitoimiston ohjepankin painotusohje.

Pitkä vokaali ei merkitse painollista tavua

Kirjainten toistuminen kertoo äänteen kestosta: tuli ja tuuli ovat eri sanoja, mutta molempien pääpaino on alussa. Myös sanassa hyvää paino on ensimmäisellä tavulla, vaikka pitkä ää on jälkimmäisessä tavussa.

Ä ja ö ovat suomessa omia kirjaimiaan. Niiden pisteet eivät ole painomerkkejä. Tavujen korostus työkalun tuloksessa on lukemisen apukeino, eikä se muuta sanan oikeinkirjoitusta.

Usein kysyttyä

Mille tavulle suomen sanapaino osuu?

Erikseen lausutun suomen sanan pääpaino on tavallisesti ensimmäisellä tavulla. Lausepaino ja painottomat pikkusanat ovat eri asia.

Muuttaako pitkä vokaali pääpainon paikkaa?

Ei. Esimerkiksi hyvää painottuu ensimmäiselle tavulle, vaikka toisessa tavussa on pitkä ää. Äänteen pituus ja paino eivät tarkoita samaa.

Näyttääkö työkalu lausepainon?

Ei. Lauseen sanat käsitellään erillisinä. Asiayhteys, vastakohta ja puhujan tarkoitus vaikuttavat siihen, mikä sana lauseessa korostuu.